Huhhuh. Kroppa saa vieläkin väristyksiä kun muistelee talven huikeinta viikonloppua, Pohjois-Tampereen Kovin Jätkä talvikisoja. Turnaus koostui kyynelistä; pettymyksen karvaista, kolajuoman hapokkaista, minttukaakaon pehmeistä ja ilon riemukkaista.
Kisaviikkoa edeltävä aikana osallistujaksi oli itsensä kiinnittynyt 26 voitonnälkäistä, motivotunutta ja huippuunsa treenattua kilpailijaa. Kisatoimikunta oli aloittanut valmistelut jo vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Ja sammakkomies lupasi lumista talvea. Odotukset olivat siis korkealla, jo etukäteen puhuttiin kaikkien aikojen kisoista.
Kisojen avajaisten lähestyessä myös kisatoimikunnan päivät alkoivat pidentyä valmistelevista toimista. Samaan tahtiin harvenivat kisatoimikunnan uuden vetäjän Kalle P. Tuomolan hiukset Partioaitan tarjouspipon alla. Työpöytävalmistelut vietiinkin järjestävällä taholla ennätyspitkälle ja hartaasti. Esimerkiksi kauppareissulle lähdettiin vasta kisoja edeltävä ilta ja niin myöhään, ettemme saaneet enää Prisman kassalta maksuvaiheessa suunkostukkeeseen ostolupaa. Hyvä näin, vältyimme taas kerran päihdyttävien aineiden kiroilta. Lisäksi asioiden viime tippaan jättäminen kehittää ongelmanratkaisu- ja paineensietokykyä, ja se tottavie tuli tarpeeseen.
Perjantain vihdoin koittaessa kisajärjestelyt olivat kuitenkin selvinä kuin allekirjoittanut vappuaamuna. ”Avaan kisat” tärähti Kallen suusta noin 17.30. Avaijaispaikaksi oli valikoitunut yhteistyökumppani Tullin Saunan kokoushuone, jossa suoritettiin avaijaismanööverit tilanteen vaatimalla arvokkuudella. Kuohuviiniä pitkissä kalsareissa, jokainen kilpailija toisiaan mulkoillen ja psyykaten.
Avauspäivän lajit saatiin vietyä loistavassa aikataulussa läpi Sorsapuiston rinteissä ja lammen jäällä. Kisatoimikunnan tavoite pilkkoa lajeja pienempiin ja terävämpiin osasuorituksiin onnistui ja kilpailijat olivat saunan lauteilla jo ilta yhdeksältä. Henkilökohtaiselle huollolle jäi siis runsaasti aikaa, joka takasi lauantaihin loistavat lähtökohdat. Ennen ansaittuja yöunia seurua piipahti vielä tanssiravintola Doriksessa nauttimassa yhteistyökumppanieduista ja kertaamassa päivän kulun, sekä laatimassa taktiikan seuraavalle päivälle. Koko kisaviikonlopun ehkä haastavin suoritus olikin sitten päästä Doriksesta kotiin. Ravintolassa olon aikana kaduille oli satanut alijäähtynyttä vettä tai jotain muuta paskaa. Suurelle osalle kilpailijoista pystyssä pysyminen oli mahdotonta.
’Kukkokiekuu’ kuului olohuoneesta kello seitsämän kun Rantasen Juho näki painajaista sohvallani, avaan silmät kauniiseen aamuun. Onpahan aikaa laittaa kaverille aamupalaa raskaaseen edessä siintävään päivään. Kaadan omenasiiderin tarkasti kahteen konjakkilasiin ja tarjoilen ne Finlandiahymnin kera olohuoneeseen.
Toinen kisapäivä alkoi jo ennen kokoontumista Tesoman liikekeskukselle. Vuorossa oli perinteinen ”yllytä taksia ajamaan kaverin taksin kanssa kilpaa” peli. Tällä kertaa onni ei suosinut ja kuski oli ilmeisesti ensimmäistä kertaa Winterin mutkassa. Toisaalta häviökään ei tunnu pahalta Hagertin takapenkiltä, saa toiset ajaa puolestani Mondeolla. Kaikki kisailijat selvisivät kuin ihmeen kaupalla ajoissa kisapaikalla ja Tesomajärven jää laitettiin toden teolla raikaamaan. Laji toisensa jälkeen oli parhautta, aurinko paistoi, nauru raikasi ja kilpailu oli rehtiä.
Aurinkoisen ja lämpimän kisapäivän päätteeksi menimme Pedros Pubiin nauttimaan yhteistyökumppanin tarjoamasta eväästä ja suorittamaan päivän kisojen loput lajit pois päiväjärjestyksestä. Päivällisen päätteksi suuntasimme Pirkanmaan Teleurakoinnin saunalle peseytymään ja spekuloimaan voittajaa. Sieltä ilta jatkui todennäköisesti.
Sunnuntaiaamun valjetessa valkeni myös hiljalleen totuus kisa-applikaation pistelaskukyvystä. Kisatoimikunnan vetäjä Kalle oli jo ehtinyt ensimmäiset OnePlus puhelimensa särkeä yön aikana, ja uuden kohtalo oli sekunneista kiinni. Onneksi kynä, paperi ja terapeuttiopinnot kohta päättävä säämies Grönroos pelastivat tilanteet ja useiden tuntien laskennan jälkeen Ilkka ”Ile” Nurminen saatiin kruunattua kiistattomaksi mestariksi!
Kuten tavallista, kisoja kaadettiin ja mestaria juhlittiin aamutunneille asti,
Kisatoimikunnan ja yksittäisen kisailijan silmin,
Teemu Marku